Taudeista ja hoidosta


Yleisön pyynnöstä laitan tänne materiaalin pelargonipäivässä pitämästäni tauti- ja hoitoluennosta. Kuvia ei valitettavasti tähän hätään nyt tule (palaan aiheeseen vielä myöhemmin laajemmassa mittakaavassa)

                                                                                                                                                Pelargonipäivä 2.7.2016 Pori

Pelargonien taudit

Miksi juuri erikoispelargoneissa on tauteja?

-Ryhmäkasvituotannossa lisäysmateriaali tuotetaan mikrolisäyksellä ja sen jälkeen        eristetyissä olosuhteissa -> ei tartuntalähteitä

-Erikoislajikkeet kiertävät harrastajalta toiselle, ovat kulkeneet maailmalla jopa useamman sata vuotta eikä varmennettua lisäysmateriaalia ole saatavilla -> keräilypelargonit ovat todellinen keräilyerä kaikista matkan varrella kohdalle osuneista taudinaiheuttajista

-Osa lajikkeista sietää mm. viruksia oireilematta, mutta saattaa silti tartuttaa viereisen lajikkeen -> leviämistä on vaikea ennakoida ja ehkäistä

Muutamia yleisimpiä tauteja, jotka pelargoneja vaivaavat.
Tässä ei ole käsitelty kaikkea mahdollista saati mahdotonta. Pelargoneilla tunnetaan n. 50 erilaista tautia.

Sienitaudit
Sienten itiöitä on kaikkialla ympäristössä, on mahdotonta välttyä niiltä.

-Harmaahome, Botrytis cineraria. Jokainen on siihen törmännyt ja tulee törmäämään jatkossakin. Viihtyy kosteassa ja on hyvin yleinen vaiva Suomen pitkissä, kosteissa nykysyksyissä.

-pilaa kukat

-kolmiomainen vioitus lehteen, alkaen reunasta

-ghost spot, ohuita rengasmaisia kuvioita lehdessä

-suuria ruskeita laikkuja lehdissä, laikuissa näkyy nukkaa eli homeen itiöpesäkkeitä

-sieni voi kulkeutua kasvin solukoihin ja mädättää varren -> ruskea tai tummanruskea laikku, yleinen pistokkaissa

-Harrastaja voi torjua harmaahometta siivoamalla kuolleet kasvinosat pois, huolehtimalla  että kasvusto on ilmava eivätkä kasvit ole liian lähekkäin. Kastellessa kannattaa pyrkiä siihen, että vesi menee sinne minne kuuluukin, eli ruukkuun eikä kukille ja lehdille. Käytetään puhtaita ruukkuja ja multaa.

-Pelargoninruoste, Puccinia pelargonii-zonalis

-Vaaleat laikut lehden yläpinnalla, alapuolelle kehittyy ruskea itiöpesäke

-Spesifinen pelargoneille, ei torjunta-ainetta juuri tälle ruosteelle

-Torjuntana vaurioituneiden lehtien poistaminen ja hävittäminen, sekä kasvuston pitäminen ilmavana.

-Alternaria alternata useimmiten jalopelargoneilla

-Pythium –suvun sienet

-hyvin yleisiä maalevintäisiä sieniä, aiheuttavat taimipoltetta

-Mädättävät pistokkaita, black leg –vioitus on hiilenmusta ja etenee vartta ylöspäin

-Juuristo tummuu, lehdet punertuvat tai kellastuvat ja tippuvat

-Varttunut kasvi saattaa elää tartunnan kanssa, mutta kasvu hidastuu koska juuristo on vaurioitunut. Isokin kasvi voi saada tappavan tartunnan jos sieni pääsee leviämään varren  solukkoon.

-Torjunnassa tärkeää on käyttää puhdasta multaa ja puhdistettuja ruukkuja.

-Verticillium, lakasteet

-Leviävät maasta, nousevat johtojänteitä pitkin ylöspäin ->lehdet kellastuvat alhaalta alkaen, saattavat pudota

-oireisto voi muistuttaa Pythium- tai Fusarium –tartuntaa, mutta lakasteen tunnistaa kun halkaisee varren ->johtojänteet ruskettuneet ja niiden välissä voi olla limaa

-tartunnan saanutta kasvia ei voi pelastaa (nopealla reagoinnilla voi vielä kokeilla latvan juurruttamista)

- puhtaiden välineiden ja mullan käyttö kuten muidenkin sienien ennaltaehkäisyssä


Bakteeritaudit

- Xanthomonas campestris pv. pelargonii

-kutsutaan myös lakastumistaudiksi yhdessä Verticilliumin kanssa

-spesifi pelargoneille, muilla kasvisuvuilla omat bakteerilajinsa

-Oireisto: lehdissä läpikuultavia laikkuja, jotka muuttuvat nekroottisiksi. Lehden reunasta alkaen kolmion muotoinen kuollut alue. Taudin iskiessä varteen alkavat lehdet nuupahtaa ja   kellastua alhaalta alkaen.

-epäilyttävät lehdet kannattaa poistaa välittömästi ettei mahdollinen bakteeri etene koko                      kasviin

-Tartunnan saanut kasvi on helposti kompostikamaa.

-Bakteeriäkämä, Rhodococcus fascians

-Bakteeri elää mullassa ja kasviin päästessään stimuloi solujen kasvua

-Ei tarvitse vauriokohtaa päästäkseen kasviin

-Oireina mullan alta tai aivan tyveltä nousevat epämuodostuneet pienet lehdet tai kukkakaalimainen rykelmä eli äkämä kasvin tyvellä

-Oireet usein kesäisin, kun lämpötila on korkea

-Viallinen kasvu vie voimaa kasvilta

-Tauti ei tapa kasvia, mutta säilyy kasvin solukoissa ja leviää mullan, veden, työvälineiden ja käsien välityksellä

-Oireeton kasvi voi olla taudin kantaja hyvin pitkään ennen oireiden ilmestymistä, kasvi ei koskaan parane täysin vaan jää aina kantajaksi


Virukset

Virusten kirjo on moninainen, eikä kaikkia edes tunneta tarkasti.

Voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, oireisto saattaa myös vaihdella eri lajikkeiden välillä, oireet ilmenevät usein viileän kauden aikaan ja pysyvät piilossa kasvukaudella.

Monesti yksi virus ei vielä haittaa kasvia, mutta aiheuttaakin ikävän yhteisvaikutuksen toisen viruksen kanssa.

Oireisto; Lehdissä renkaita, mosaiikkimaista kuviointia, käpristymistä, ruttuja, ginkgomainen tai muuten epätyypillinen lehden muoto, vyöhykkeen katoaminen.


Väririkkovirus (PFBV, Pelargonium Flower Break Virus)

-Kukissa värivirheitä (nimi!), lehdissä vaaleita renkaita, mosaiikkimaista kuviointia, kukat enemmän tai vähemmän epämuodostuneet, oireet vanhoissa lehdissä.


Yellow Net Vein Virus
                             
-Hyvin tunnettu mm. lajikkeista Wantirna ja Bornholm
                             
-Ei haittaa kasvin kasvua, päinvastoin on toivottu ominaisuus tietyillä lajikkeilla
                             
-Ei (ikävä kyllä) tunnu tarttuvan toisiin kasveihin sitten millään!


HUOM! Jotkut ravinnepuutokset saattavat suuresti muistuttaa virusten aiheuttamaa oireilua! Ei siis kannata kompostoida kasvia ensimmäisen lehdessä olevan vaalean laikun takia, vaan siinä kohdassa hengitetään syvään, mietitään edeltäneet olosuhteet huolella läpi ja jäädään tarkkailemaan tilannetta.


Yleistä tautien torjunnasta

-Ammattiviljelyyn olemassa sienitautien torjunta-aineita, harrastajan keinot vähäisemmät mutta tehokkaat; Puhdas multa, puhtaat ruukut, kuolleiden kasvinosien poistaminen, ilmava kasvusto

-Bakteeritauteihin tehoaa vain ennaltaehkäisy.
                             
-leviävät usein mullan, vesiroiskeiden ja käsien (käsissä olevan kasvinesteen) välityksellä, jotkut myös hyönteisten mukana
                             
-Jokainen kasvi omalla alustallaan, käytetään puhtaita työvälineitä, hävitetään sairaat, opetellaan hoitorutiinit: vanhat ja varmasti terveet kasvit hoidetaan ensin, uudet ja epäilyksenalaiset seuraavaksi. Vältetään vaurioituneiden  kasvinosien koskemista ja pestään kädet välillä.

-Virukset leviävät samoilla mekanismeilla kuin bakteerit, mutta hyvin usein myös imevien hyönteisten mukana (ripsiäiset pahimpia, jauhiaiset myös erittäin tehokkaita virusten levittäjiä)
                            
  -Samat hoitorutiinit kuin bakteeritautien ehkäisyssä, lisäksi huolellinen tuholaistarkkailu ja  tuholaisten torjunta mikäli aihetta on.

-Ulkomailta pelargoneja tuovien on syytä tiedostaa, että pelargoni voi tuoda mukanaan esimerkiksi tomaatin pronssilaikkuviruksen tai perunan tummarengasmädän. Molemmat ovat vaarallisia kasvintuhoojia ja niiden esiintymisestä ja pelkästä epäilyksestä tulee ilmoittaa Eviraan. Myös etelänjauhiainen kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin. Yksityishenkilöiden tuonteja ei valvota.

Taudeista ei kuitenkaan kannata tehdä itselleen suurta mörköä. Missä on kasveja, on kasvintuhoojia, ja missä on elämää, on aina joskus kuolemaakin. Pelargonit ovat silti aina säilyneet, lajikkeiden määrä on vain lisääntynyt, ja tulee lisääntymään.


Pelargonien hoito

-Pelargoneilla on pieni juuristo, joten ruukku saa olla mieluummin liian pieni kuin suuri. Suuri ruukku ei ehdi kuivua ja juuristo saattaa vaurioitua jatkuvasta märkyydestä. Suuressa ruukussa kukinta on heikompaa.

-Mullan vaihdon yhteydessä vaihdetaan suurempaan vain tarvittaessa ja silloinkin vain hiukan edellistä suurempaan.

-Saviruukku on turvallisin vaihtoehto innokkaalle kastelijalle, muoviruukku käy hyvin jos hoitaja on vähemmän ahkera kastelija.

-Kasvualustaksi jokin läpäisevä ja kuohkea multa, tarvittaessa voi keventää hiekalla, leca-murskeella tai perliitillä

-Pitää kuivahtaa kasteluiden välillä, kokeile ruukun painoa

-Lannoitusta tarvitaan kasvukaudella runsaasti. Mikä tahansa kaupoissa myytävä lannoite käy, monet suosivat esim. tomaattilannoitteita niiden korkean kaliumpitoisuuden vuoksi. K edistää kukintaa.

-Lannoitus mieluiten joka kastelukerralla, lannoitepakkausten ohjeen mukaan tai vähän yläkanttiin. Helteellä voi antaa välillä pelkkää vettä.

-Pelargonit viihtyvät runsaassa valossa, mutta pahimmalta iltapäivän paahteelta tarvitaan suojaa. Kirjavalehtiset eivät kestä paahdetta yhtä hyvin.

-Sisältä ulos siirrettäessä varovainen totutus aurinkoon.

-Etenkin ruusunnuppupelargonit on syytä pitää suojassa sateelta, yksinkertaiset kukat kestävät sadetta paremmin

-Lannoitusta ja kastelua aletaan vähentää elokuussa.

-Pelargonit kestävät syksyllä kylmääkin, mutta hallan ja yöpakkasen uhatessa ne kannattaa siirtää suojaan.

-Talvetuksessa lämmön, valon määrän ja kastelun tulee olla samassa suhteessa; Hyvin viileässä tarvitaan vähiten valoa eikä juuri lainkaan vettä, vastaavasti huoneenlämmössä saatetaan joutua turvautumaan lisävaloon ja antaa jopa laimeaa lannoitustakin.

-Pelargoni ei tarvitse lepokautta, eikä sillä ole sellaista luonnostaan (vrt. tuleentuvat puuvartiset ja perennat). Suomen olosuhteissa pelargonit yleensä pakotetaan ”lepoon” laskemalla lämpötilaa jotta ne selviäisivät vähäisessä valossa.


-Talvetusolosuhteita on niin erilaisia, että valmiiden vastausten antaminen on vaikeaa. Jonkun huoneenlämpö on 16, jonkun toisen 24. Lämpötila on kuitenkin se tekijä, jonka mukaan pelargoni kasvaa tai ei kasva. Valon ja kastelun määrä täytyy sovittaa lämpötilaan.

Kommentit

  1. Kiitos hyvästä luennosta!!!! Kohta lähden tutkimaan suurennuslasilla omiani, typenpuutos on ainakin parilla kasvilla... Mitähän muuta löytyykään ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos aktiivisille ja osallistuville kuuntelijoille. Tulihan siinä luennoidessa taas itsekin opittua vaikka mitä :)

    VastaaPoista
  3. Moikka! Perintöpelargonialla tuli joku sairaus. Osaatko auttaa?
    - On vanhaa punaista, perinteikkään näistä pelargonia. On aiemmin tehnyt runsaat kukinnat ja on paljon puuvartta. Maaliskuussa laitettu uutta multaa, osa vaihdettu, ns. kaupan perusmulta. Talvisäilytys 10 asteessa. Ulos tuotu kesäkuun alussa, ei ole saanut pakkasta.
    Sitten sairaus:
    - Lehti on ensin nuupallaan, jännästi lörpöttää. Tämän jälkeen lehden reunassa tummaa reunaa, ja lehti harmaantuu/tummenee pikkuhiljaa ja käpristyy. En ole odottanut tiputtaisiko lehden jos menee pitkälle vaan olen kerännyt niitä ripeällä otteella. Kukintoja on vain yksi,sekin pieni. Aiemmin jo meni kukinto varret, jotka jouduin poistamaan. Nyt kahden viikon aikana joutunut nyppimään lähes kaikki lehdet pois, nopeasti etenee. Kysymys tietysti:
    Onko mitään tehtävissä?
    Kova halu pelastaa kukka, kun äidin jäämistöä ja ainoa elossa oleva!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti